Передача «В сетях России»

Olen useaan kertaa todennut, että valtaosa Venäjän median Suomeen liittyvästä uutisoinnista koskee taloudellista kanssakäymistä. Se ei ole koskaan kielteistä tai kriittistä eikä juuri milloinkaan sisällä virheellisiä tietoja.

Uutisoinnin määrästä todettakoon, että kun syyskuun ensimmäisellä puoliskolla Venäjän mediassa ilmestyi 42 erillistä Suomea koskevaa uutisaihetta, niistä yli puolet, eli 24 koski taloutta.

Useimmat talousuutiset liittyvät tavalla tai toisella Suomen ja Venäjän väliseen turismiin. Esimerkkinä käyköön uutistoimisto Interfaxin kuun puolivälissä julkaisema tieto, jonka mukaan Suomi sijoittaa tänä vuonna miljoona euroa maapromootioon Venäjällä. Jutussa haastatellaan Visit Finlandin Venäjän maajohtajaa Arto Asikaista, joka kertoo, että Venäjä onkin Suomelle matkailun edistämisen ykköskohde.

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Suomeen saapuneiden venäläismatkailijoiden määrä kasvoi peräti viidenneksellä. Kasvun merkityksen ymmärtää, kun otetaan huomioon, että venäläiset matkailijat käyttävät päivää kohti kaksi kertaa enemmän rahaa kuin ulkomaiset turistit keskimäärin. Viime vuonna he tukivat horjuvaa kansantalouttamme lähes yhdeksällä sadalla miljoonalla eurolla.
Väriä harmauteen

Perinteisempää talousuutisointia edustaa talouslehti Vedemostin syyskuun 13. päivänä julkaisema juttu, jossa kerrotaan, kuinka Teknos on ostanut Marjinon teollisuuspuistosta viiden hehtaarin tontin ja aikoo rakentaa sille maalitehtaan.

Tontin hintaa ei kerrottu, mutta tehtaan perustamisinvestoinnin arvoksi ilmoitettiin 15 miljoonaa euroa. Tuotanto on määrä käynnistää kahden vuoden kuluttua ja sen volyymiksi tulee ensi vaiheessa 15 tuhatta tonnia nestemäisiä ja jauhemaisia maalituotteita. Tuotanto kaksinkertaistetaan vuoteen 2017 mennessä.

Karjalan uuden päämiehen ja presidentti Putinin luottomiehen Aleksandr Hudilaisen hyvä mediaonni jatkuu. Hänen johtamansa liikemiesvaltuuskunnan Suomen vierailua, sen tavoitteita ja tuloksia, selostettiin laajasti useissa Itar-Tassin välittämissä uutisissa. Niiden mukaan Karjala on nyt nopeasti muuttumassa avustettavasta alueesta vakaaksi alueeksi. Myös Hudilaisen suomalaiset isännät vahvistivat mielikuvaa dynaamisesta ja aikaansaavan oloisesta johtajasta.
Mystinen voimalahanke

Mutta löytyy talousuutisten joukosta toki yksi mysteerikin. Laatulehti Kommersant tiesi jo elokuun puolivälissä kertoa, että suomalainen Fortum aikoo rakentaa Tsheljabinskiin Venäjän suurimman aurinkovoimalaitoksen. Suomalaiset investoivat hankkeeseen 300 miljoonaa euroa ja toteuttavat sen käyttämällä venäläisen Hevel - Solar-yhtiön teknologiaa. Samaa ilosanomaa levittivät muutamat muutkin venäläismediat.

Tiedot vaikuttivat yksityiskohtaisilta ja moneen kertaan varmistetuilta - kunnes Fortum julkaisi tiedotteen, jossa venäläistiedot kiistettiin.

Fortumilla on Venäjällä käynnissä usean miljardin euron investointiohjelma, jonka loppuun saattamiseen yhtiö keskittyy. Mitä asiassa oikeasti tapahtui, sitä ei Fortumista ole kerrottu muille kuin yhtiössä viime keskiviikkona vierailleille pääkaupunkiseudun eteläpohjalaisille, ja heillekin vain ehdotonta vaitiololupausta vastaan.

Syyskuun alkupuolen mielenkiintoisin juttu oli Itar-Tassin Julia Andrejevan pitkä kertomus Itämeren pohjassa makaavasta, vuonna -42 uponneesta neuvostoliittolaisesta sukellusveneestä S-kakkosesta, sen etsinnöistä ja raivaustöistä.

Jos sukellusveneen uppoamispaikka tunnustetaan Suomen viranomaisten päätöksellä viralliseksi venäläissotilaiden hautapaikaksi, se olisi kahdenvälisten suhteiden historiassa ensimmäinen veljeshauta merellä.

Olisi tosi mukavaa, jos Venäjän verkossa liikkuisi vain tällaisia oikeisiin tietoihin perustuvia, maidemme suhteita rakentavia ja keskinäistä ymmärtämystä lisääviä tarinoita. Mutta kun ei.
Uusi imperiumi tekeillä

Unkarissa syyskuun alkupäivinä järjestetty suomalais-ugrilaisten kansojen kuudes maailmankongressi laukaisi taas monessa mediassa niiden alhaisimmat, nationalistiset vaistot.

Venäjän presidenttihän ei saapunut Unkarin, Viron ja Suomen presidenttien seuraan, vaan Venäjää edusti kulttuuriministeri Vladimir Medinski. Hänen puheensa ei jättänyt sijaa arvailuille: Venäjä on suomalais-ugrilaisten kansojen sydän ja suomalais-ugrilainen maailma on erottamaton osa venäläistä maailmaa.

Se, että suomen kieli ja kulttuuri ylipäätään on säilynyt, on Medinskin mukaan yksinomaan autonomian ajan ansiota. Kongressiin osallistui myös itseään sukujuurilta suomalaisena pitävä Aleksandr Hudilainen, jonka monista, suomeksi käydyistä keskusteluista presidentti Sauli Niinistön kanssa Venäjän mediasta ei löydy mainintoja.

Ministeri Medinski osallistui heti kongressin jälkeen Pihkovan alueen Izborskissa pidettyyn konservatiivisten patrioottien suljetun kerhon perustavaan kokoukseen. Sen tavoitteena on tukea Kremliä sen pyrkimyksissä toteuttaa haave uudesta euraasialaisesta supervallasta.

Perustajien puheet olivat tavanomaisen väkevät, mutta Venäjän media ei näyttänyt itsekään olevan varma, pitäisikö kerho ottaa vakavasti vai onko kyse vain huru-ukkojen harrastelusta.

Lopuksi vielä pieni löytö RIA Novostin uutistarjonnasta: Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev vierailee Suomessa marraskuun puolivälissä.